No niin, pakko alkaa itse päivittää tätä blogia, kun ei tuo sihteerini Paula saa tätäkään aikaseksi. Se joskus väittää, ettei jaksa töiden jälkeen istua koneella, kun töissä jo ollaan 8h ruudun ääressä, mutta kyllä minä olen nähnyt sen monena monena iltana tietokoneen ääressä. Että se siitä selityksestä.

Täällä onkin tapahtunut jonkin verran sitten kesäisten kuvien. Isäntää ei näy oikeestaan koskaan ja osa huonekaluistakin hävisi jossain vaiheessa.

Meidän talo oli ollut koko kesän valkoisten lakanoiden peitossa ja ikkunoiden takana näkyi monen kuukauden ajan häärivän miehiä tekemässä jotain. Lopulta homma oli ilmeisesti saatu päätökseen ja päästiin ulos siitä toisestakin ovesta. Syy hääräilyyn selvisi:

Mulle oli tehty tarkkailuikkuna!!

Ja kivaa tässä on vielä se, että kuulemma ne ei voi nähdä mua, mutta mä voin nähdä ne!

Tässä Paula yrittää jotain juttua missä se sanoo "Seiso" ja mä yritän ottaa ovenkahvan päälle piilotettua namia. Alla kuva leikistä, joka on paljon kivempi ja helpompi. Siinä Paula sanoo "maahan" ja laittaa namin näkösälle ja kävelee itse kauemmas. Sit mun pitää odottaa et se sanoo "vapaa" tai "saa ottaa" ja sit mä saan sen namin.

Nyt kun tuli aloitettua, niin osaanhan mä paljon muutakin. Esim. "tänne" tarkottaa et jos en nää muita koiria tai ihmisiä, niin juokse Paulan luo, sitten saa namin. "Sivulle" on melkein sama, mutta siinä mennään istumaan ja sen jälkeen yleensä tehdään vielä jotain muita temppuja, et siinä mielessä tykkään siitä enemmän.

"Pujottele" on sellanen missä mennään Paulan jalkojen välistä ja yritetään ottaa sen kädestä nami, yleensä sitä pitää tehdä aika monta kertaa ennen kuin Paula oikeesti antaa sen namin. Kuulemma mulla meni pitkään tajuta tää juttu. Mut daa, jos oisin heti näyttäny et täähän on piece of cake, niin olisinko muka saanu niin paljon nameja?

"Seuraa" on sellanen aikas tylsä leikki, missä pitäis kattoo miten Paula kävelee ja pysytellä siinä lähettyvillä ja sit kun se pysähtyy, niin tajuta ittekin pysähtyä. Mut miks tätä pitää harjotella siellä missä on hyviä hajuja? Eiks kotona riittäis, näyttää niin tyhmältäkin seurata kuin hai laivaa.

Sit joskus Paula sanoo "Ankka" ja se tarkottaa et mun pitää koskee mun keltasta pehmolelua. Jostain syystä tää loppuu aika nopeesti kun Paula on toistanu pari kertaa "Roope, Ankka" niin sitä käy jotenkin naurattaa. Onks siinä jotain huvittavaa, että mä hallitsen nää hommat niin hyvin??

Ai niin, täytyy tunnustaa ihan tällai netissä et mulla on pieni ihastus. Se on sellasessa koirapäiväkodissa, missä joskus käyn, nimittäin ihana Lulu, joka on kuulemma musta labradorinnoutaja. Voikun taas pääsis siellä käymään, mä en kestä...